A5, lyijärit, Copicit & väritys Photoshop

Jo hieman tuttu kuva, huopakynää, Copicia & Photoshoppia.

Christmas card in making eli instagrammitettu mustavalkopiirros – huopakynää & Copiceita, n. A5

Luentomuistiinpanot, huopakynät & instagram

PS. Oma joulukorttikuvan tapahtuma on täysin fiktiivinen – tähän pikkuyksiöön ei joulukuusta mahdu!

Parhaan ystävän piirtäminen on kovin hankalaa, sillä minulla on niin kovin monta hyvää ja rakasta ystävää, joista jokainen on paras omalla tavallaan.
On kuitenkin yksi, joka oli minulle hyvin tärkeä ystävä, vaikka olikin vähän muita ystäviäni karvaisempi ja nelijalkainen.

Ilo oli enoni koira, Staffordshiren bullterrieri, joka tupsahti elämääni miltei 20 vuotta sitten ja sytytti samalla suuren hingun saada oma koira. Ala- ja yläasteaikana olin usealla lomallani Oulussa hoitamassa Iloa. Ilo sai kuulla monet pikkutytön ja teinin höpötykset ja mökötyksen aiheet, olla siliteltävänä kainalossa sohvalla, kun katsoin MTV:tä ja luin dekkareita. Ja aamuisin nukkua jaloissa, kun lomailija uneksi vielä lomauniaan.

Taisin nähdä Ilon viimeisen kerran ehkä 2004 kesällä, kun eno perheineen tuli käymään luonani Turussa ja Ilo jäi hetkeksi hoitoon muun perheen käydessä kyläilemässä. Ilo oli jo harmaantunut ja vilkkaimmat koiranpäivät olivat jo ohi. Selkä vaivasi ja olo ei enää ollut loikkiva. Kesän lopulla sainkin viestin, että vanha koira oli saanut viimeisen leposijan suurten kuusien alta tätini kotitilalta.

Voi, vuodet kuluvat, mutta ikävä säilyy.

Minulla on isoveli ja pikkusisko, pikkusisko ja pikkuveli. Ihan kaikki emme jaa samoja perintötekijöitä, mutta onko tuolla niin väliä.

Veljeni kanssa kuvaan pääsivät myös ihan paras kälyni ja veljenpoikanikin.

Tämä oli vaikea ja tätä mietin kesällä pitkään ja hartaasti.

Minä haluan olla kiva ja kiltti – niin itselleni kuin muillekin. Haluan uskoa ensiksi hyvää muista ihmisistä. Haluan yrittää pysyä poissa liian mustavalkoisista ajatusmalleista ja yrittää ymmärtää toisenkin osapuolen näkökulman tai ajatusmaailman: kaikki käsittelevät asioita omalta kantiltaan ja asioiden objektiivista tarkastelua ei voi harrastaa kuin tietokone. Uskon myös itseeni ja siihen, että kun uskon itseeni, voin saada asioita aikaiseksi.

Ihan aina tietysti ihan kaikki näistä ei onnistu. Mutta sitä elämä on.

In English: I believe in being nice and kind – to myself and towards others. I want to believe good things about other people. And I want to try to stay away from too black and white way of thinking and see the shades of gray as well: I want to try to understand the point of view of others, as we all deal with the things from our own perspective and there’s no really such thing as objective thinking apart from A.I.s (if with even them). I also believe in myself and that if I believe in myself, I can make things happen.

Myönnän nyt heti kättelyyn, että tästä välistä jäi ehkä kaksi päivää/aihetta, sillä skannaukset ovat joutuneet jonnekin bittisyövereihin ja niiden kaivamiseen menee hetki ja siksi vaihdan vähän päivien järjestystä. Silti ei ole syytä heittää kirvestä kaivoon, saati piirtää uusia piirroksia näiden vanhojen tilalle, kun nyt syyskuun lopussa tämä toukokuun alussa piirretty vaatekuva on jälleen paikkansa pitävä.

Vaatetuksen kohokohtana ehkä nuo liituraitaiset Converset, vihreä parka, sininen vakosamettihame, huiiisin pitkä alustoppi ja raitapaita. Ja sävyihin sopiva sininen huivi.

In English: here is what I wore today. In the end of September I am using about the same clothes as in the beginning of May. How nice!

Bloggausinto kasvaa kyllä aina näin syksyn tullen itselläni, mutta haasteeksi muodostunee ajankäyttö: aloitin käyttäjäkeskeisen suunnittelun opinnot ja töiden ohessa suoritettuna ne haukkaavat aimo annoksen vapaa-ajastani. Mutta onneksi on mobiiliulottuvuus olemassa! Puhelin kulkee koko ajan mukana ja ihastukseni suosikki-iPhone-sovellukseen Instagramiin tulee varmaan näkymään myös täällä jatkossa.

30 päivän meemiin on myös lisäpäiviä tulossa, sillä piirrosten päivitys ei sivuston rikki ollessa onnistunut. Kyllä tämä syksy tästä käyntiin saadaan!

Siispä lopetan näihin kuviin, modulaarisiin origameihin!

PS. Löydyn muuten Instagramista nimimerkillä “beledra”.

Käsinpiirtäminen on myös äärimmäisen tyydyttävää. Haluan piirtää lisää karvaisia asioita, hiusmassaa tai muuta viivallista maisemaa.

Mutta koska kaverin synttärit ovat pakottava piirtely-&askartelutarpeen aiheuttaja, tässä eilisillan piipertely. Synttärisankarin bileet olivat siis Lännen bileet -teemalla ja sama aihe inspiroi myös kortin. Kolmiuloitteisuutta olisin ehkä mielelläni toteuttanut jotenkin muutenkin kuin vain liimailemalla asioita päällekäin paksun kaksipuoleisen teipin avulla, mutta nyt tuo oli helpoin vaihtoehto. Hukkasin tosin lahjakkaasti jonnekin suuren tuollaisen vaahtomuoviteippiarkin askarrellessani ja toivottavasti se löytyy pian, sillä moniuloitteisuutta olisi kiva rankentaa enemmänkin.

Nyt on alkamassa myös syntymäpäivä-juhlapäivä-kausi äitenpäivineen, joten varmasti (=toivottavasti) nyt tulee aktivoiduttua myös tällä askartelupuolella aika huolella.

Rapia A5, akvarellipaperi & sekatekniikka feat. lyijykynä, vesiliukoiset puuvärit, puuvärit, akvarellit, peitevärit, copicit ja iso kasa tarroja.