Aihearkisto: yleiset

Opiskelullista infografiikkaa

Jostain kumman syystä opiskelutuotoksia tehdessä suurin inspiraatio löytyy siitä, että teen tikku-ukkokaavioita ja muita piirtelyitä kirjallisten tuotoksieni kuvitukseksi. Tässä alla on kahdelle eri kurssille, ”Käyttäjät organisaation voimavarana” ja ”Ideasta tuottavaksi liiketoiminnaksi”, presiksiin / tuotenalyysiin tekemiäni piirtelyitä.

Tämä ensimmäinen kuva kertoo siitä prosessista, miten lähdin viemään käyttäjäkeskeistä suunnitteluajattelua omaan organisaatiooni. Piirtelyt tapahtuivat yön pimeinä tunteina superpikapikaa piirtopöydällä ja jälki on ehkä huolettomampaa kuin näin jälkeenpäin tykkäisin.
Ja nämä alla olevat ikonit olivat osa tuotekehitystehtävän liiketoimintamallin selitystä helpottavia räpellyksiä. Piirtelyt tässä kätösin huopakynällä & skannausta.

…alkuperäinen skissi josta nämä hahmot närppäsin PowerPoint-showhun näytti instagrammitettuna kutakuinkin tältä:

Kevät keikkuen tulevi

Joulun jälkeen olen puhastellut piirtämisen kanssa kyllä enemmän kuin täällä näkyy, mutta jostain syystä digitaaliseen muotoon saatettujen tuotosten siirtäminen blogiin on jäänyt tekemättä. Jopa ystävänpäiväkortinkin piirsin, mutta koulukiireissä moinen jäi sitten sekä lähettämättä että lataamatta tänne.

Vaan tässä ystävänpäivähenkistä fiilistelyä mustavalkoisena – värittäminenhän on nyt aivan passé. Tai siis, siihen ei ole aikaa.

In both pics, pencils & felt-tip pens 0.3 & Copics, original about A5.

30 päivää – Paras ystävä

11/30 days – Your best friend

Parhaan ystävän piirtäminen on kovin hankalaa, sillä minulla on niin kovin monta hyvää ja rakasta ystävää, joista jokainen on paras omalla tavallaan.
On kuitenkin yksi, joka oli minulle hyvin tärkeä ystävä, vaikka olikin vähän muita ystäviäni karvaisempi ja nelijalkainen.

Ilo oli enoni koira, Staffordshiren bullterrieri, joka tupsahti elämääni miltei 20 vuotta sitten ja sytytti samalla suuren hingun saada oma koira. Ala- ja yläasteaikana olin usealla lomallani Oulussa hoitamassa Iloa. Ilo sai kuulla monet pikkutytön ja teinin höpötykset ja mökötyksen aiheet, olla siliteltävänä kainalossa sohvalla, kun katsoin MTV:tä ja luin dekkareita. Ja aamuisin nukkua jaloissa, kun lomailija uneksi vielä lomauniaan.

Taisin nähdä Ilon viimeisen kerran ehkä 2004 kesällä, kun eno perheineen tuli käymään luonani Turussa ja Ilo jäi hetkeksi hoitoon muun perheen käydessä kyläilemässä. Ilo oli jo harmaantunut ja vilkkaimmat koiranpäivät olivat jo ohi. Selkä vaivasi ja olo ei enää ollut loikkiva. Kesän lopulla sainkin viestin, että vanha koira oli saanut viimeisen leposijan suurten kuusien alta tätini kotitilalta.

Voi, vuodet kuluvat, mutta ikävä säilyy.

Takaisin ollaan!

Kesäloman kynnyksellä yritin päivittää nigiri/nigirin WordPress-alustaa, mutta sössin koko sivuston samalla. Pakkoloma bloggauksesta päättyi tänään, kun Mika sai korjattua sivuston jälleen toimintakuntoon. Jee!

Bloggausinto kasvaa kyllä aina näin syksyn tullen itselläni, mutta haasteeksi muodostunee ajankäyttö: aloitin käyttäjäkeskeisen suunnittelun opinnot ja töiden ohessa suoritettuna ne haukkaavat aimo annoksen vapaa-ajastani. Mutta onneksi on mobiiliulottuvuus olemassa! Puhelin kulkee koko ajan mukana ja ihastukseni suosikki-iPhone-sovellukseen Instagramiin tulee varmaan näkymään myös täällä jatkossa.

30 päivän meemiin on myös lisäpäiviä tulossa, sillä piirrosten päivitys ei sivuston rikki ollessa onnistunut. Kyllä tämä syksy tästä käyntiin saadaan!

Siispä lopetan näihin kuviin, modulaarisiin origameihin!

20110915-213238.jpg

PS. Löydyn muuten Instagramista nimimerkillä ”beledra”.

Kehityspäiväskissi

Synttärikakkukoristefiilistelyä puuvärikynillä ja linerilla.

Schneiderin Topliner 967 0,4mm on uusi rakkaus <3

Pikkumuokkaus nyt viikkoja myöhemmin.. tässä siis skannattu versio!


Viiksiä! Viiksiää! Viiksiä!

Kuten vähän jo lupailinkin, tässä vielä jouluaskarteluistani viimeiset eli viiksiheijastimet! Oij, olen niin innoissani näistä – samoin kuin heijastavasta leukaparrasta – ja näitä on ollut huisin kiva nykertää kasaaan. Viikset kiinnittyvät takana olevalla koruneulalla ja ovat kuvissa kiinnitettyinä Marimekon tehtaanmyymälästä pelastamiini Jokapoika-kuosillisiin kauppakasseihin. Näillä keleillä viiksiä voi myös näppärästi käyttää kaulaliinaan kiinnitettynä, jos omat viikset jäävät huivin taakse!

Tämä ensimmäinen viiksipari pääsi jo joulutervehdyksenä maailmalle.

…mutta pari muuta kassia, leukaparta sekä kuvasta puuttuvat riippuviikset odottavat vielä uutta kotiaan.

Lisää mummoja

”Venäjänmaa toi lapsilleen vanhoja mummoja, joiden sisällä on uusia mummoja…”

Ja tässä samaan listaan edellisten mummojen ja pappojen seuraksi edellisenä päivänä japanintunnilla piirrellyt mummot. Nyt kun näille vielä saisi jotain toimintaa aikaiseksi niin olisin ihan tyytyväinen. Ja jonkin toisen hiustyylin.