Aihearkisto: askartelu

Asiakirjatasku

Luotan nyt siihen, että mummini ei ehkä käy lukemassa blogia ennen joulua, sillä alla olevassa kuvassa esiintyvä, seinälle ripustettava asiakirjatasku tulee löytymään joulupukin tuomista paketeista.

Tasku tulee siis tarpeeseen, jossa laatikoissa ja kirjekuorissa pyörivät paperit saa järjestettyä helposti käsille jatkokäsittely varten. Kangas valittiin varastoistani, samoin kuin pitsin pätkä. Ylempiin lokeroihin menee n. A5 kokoinen paperi ja alemmat syövät lounassetelien mallisia ja vähän postikorttikokoa pienempiä lippusia ja lappusia.

Tämän kuvan myötä lupaan rajoittaa hieman käsityöpostauksia – ehkä tulevia viiksiheijastimia lukuunottamatta – ja yrittää vaikka piirtääkin jotain vaihteeksi!

Summary in English: Granny got a superduper useful pocket for unpaid bills and other correspondence. I promise also to post something else than sewn things in the future.

Se on gridissä. Eiku eipä ookkaan!

Viime vuoden hitain projekti oli ristipistellä ”I see dead pixels”-työ t-paitaan. Tämä oli ensimmäinen ”iso” ristipistotyö miltei ikinä, ja ensimmäinen, jonka tein tosiaan t-paitaan. Ohueen, trikoiseen t-paitaan.

Tässä kohti kokeneempi käsityöihminen voisi puistella vähän päätänsä ja muut/minä ottaa opikseen. Ei siis mennyt  niin kuin Strömsössä, vaikkei ihan hirveän pahasti hutikaan.

Tässä kohti teksti on vielä ihan nätisti gridissä. Ruudukko oli vain aivan liian tiheä tällaiseen työhön, jos haluaa käyttää aiheeseen vähemmän kuin vajaan tunnin per kirjain. Teksti asettui n. A4:n sisälle, eli jotain 20x30cm kokonaisuudessaan.

Kun ristipistokangas oli asianmukaisesti liotettu ja säikeet vedelty pistojen välistä, valmiissa (silittämättömässä) paidassa ”I” sitten lähti ihan omille teilleen.

Ihan kuin muistaisin vielä tuon ensimmäisen kirjaimen jälkeen olleeni todella huolellinen sen kanssa, ettei paita vain vahingossa veny mihinkään suuntaan… joo, ilmeisesti ihan syystä. Suurin saavutus tämän projektin kanssa oli saada se valmiiksi!

Summary in English: Practise makes perfect. And you should not do cross-stiching on a t-shirt made out of cheap, light and flexible material without paying extra caution to not stretch the fabric, from beginning on. Anyway, it took me maybe a day (24h) to finish it, but I’m glad I did.

Logiikka pettää

Nyt on tullut ihan käsittämätön bloggauskynnys, vaikka valokuvia, askarteluja ja kaikkea on yllin kyllin dokumentoitu. Haluaisin nimittäin kirjoittaa ehkä viidestä-kuudesta asiasta, mutta olisihan se nyt kamalan väärin julkaista ne kaikki kirjoitukset samana päivänä! Hirveä rikos! …ja siispä en kirjoita yhtään mitään tai julkaise kuvan kuvaa.

Koska nigiri&nigiri hengailee verkossa kuitenkin jälleen yhden vuoden eteenpäin, bloggaaminen aktivoitukoon! Tässä siis muutama näpsy viime ajoilta!

Muutama hassu rastas on majoittautunut Sinebrychoffin puistoon talven ajaksi. Näitä lintuja on huomattavasti vaikeampi bongata lehtien siimeksestä kesällä, mutta nyt talvella nuo erottuvat hankea vasten sangen hyvin. Otukset tuntuvat vain imevän valoa puoleensa.

Japanista ja Lontoon Muji-storesta hankitut origamipaperit ovat päässeet tämän joulun lemppariaskarteluni kohteeksi. Mallina on Japanese Brocade Rick Beechin Action origamis -kirjasta, joka on ollut  ihan huisin hyvä origamiopas. Näiden muutaman palleron lisäksi taittelin töissä myös paksummasta paperista isompia yksivärisiä palloja ja kotona on narutettuja & tupsutettuja origamipalloja myös odottamassa mahdollista joulukoristekäyttöä.

Askartelin myös tilauksesta veljenpojan vaunuihin heijastintsydeemin, jossa käytin Lifesaverin heijastinnappuloita ja Kiilun sydänheijastimia. Kaiken kaikkiaan tuosta sai yksinkertaisen ja mielestäni lähes tyylikkään ratkaisun mustien vaunujen esilletuontiin pimeään vuodenaikaan. Kuva on vähän kaukaa, mutta suurin piirtein esittelee mallin edes sinnepäin!

Lintukassi

Olen nyt itse ihan ylenkaiken ihastunut piirtelemään lintuja ja kun tiedossa oli taas lahjottava sukulainen, askartelupäissäni päätin piirtää linnun kankaalle. Kokeilin viime viikonloppuna kaapissa olleita kangastusseja ja niiden todella paksu jälki ei ihan hirveästi miellyttänyt, varsinkaan kun haluan piirtää paljon ohutta viivaa ja tehdä yksityiskohtia. Tiedossa oli siis reissu askartelukauppaan.

Lähdin tietysti muka hakemaan vain yhtä ohutta mustaa kangastussia, mutta mukaan tarttui iloisesti sitten useampia sivellinpäisiä tusseja, kangaskassi, vesiohenteisia maaleja kankaalle sekä pari paketillista kangasliituja, joita olen jo pidempään yrittänyt etsiä käsiini. Vesiohenteiset maalit olivat kokeiltaessa aivan ihastuttavia, sillä halusin juurikin saada piirroksiini jotain väritystä ja lakanakankaalle maalaaminen oli oikein mukavaa. Kangastussi tarttui myös todella hyvin kuivuneeseen maalattuun kohtaan, kun maali ei jäänyt kankaanpainovärien tapaiseksi kalvoksi kankaan pintaan.

Linnun pohjalle piirtelin ensin kassiin myös oksan ja jos oikein tarkkaan katsoo kuvaa, voi huomata, että kassi on myös vuoritettu sinisellä vuorikankaalla. Vuorilla saakin aika helposti peruskassista astetta kestävämmän ja muutenkin pätevämmän oloisen. Lintu on ommeltu kassiin kiinni (ennen vuorittamista) todella tiheällä siksakilla ja lyhyellä pistolla, mutta kiinnittämiseen tietysti olisi voinut käyttää liimakangasta tai ihan suoraa ommeltakin.

Suoran ompeleen kanssa aionkin tehdä jatkossa hieman kokeiluja noiden piirroskuvien suhteen.

Kassi sai kovin ilahtuneen vastaanoton, joten näitä ehkä voisi väsätä useammankin. Uniikkina mielenkiinto saattaisi säilyäkin vielä muutaman kassin verran!

Robotti on valmis!

Hankin ensimmäisen ikioman koottavan robottifiguurin Japanista reissullamme helmikuussa. Akihabarassa vaihtoehtoja riitti valinnanvaikeuteen asti, mutta päädyin n. 8€ maksaneeseen robottiin, joka todellisessa koossaan on viitisentoista senttiä korkea. Valintakriteerinä oli kiva pakkaus, mutta en tietysti nyyppänä tajunnut, että robotin kokoamisessa on ehkä reilut 80 vaihetta ja karmea nykertäminen.

Kivaa näpertäminen silti oli ja nyt tyyppi koristaa pöytää sangen topakasti. Ensi kerralla pitää ehdottomasti ostaa isompi ja hienompi ja kiiltävämpi robo!

…juu, ja sitten jatkossa huolittelen paremmin myös kaikki mahdolliset irroituskohdat eri osasille, kun nyt niihin tuli rumia naarmuja. Ja varmistan mihin kukin tarro sopii ennen kuin survaisen sen paikoilleen. Ja käytän pieniä pinsettejä myös!

Äitienpäiväkorttia

Soitin viikko sitten äidilleni ja pyysin mainitsemaan kolme asiaa, joista tekisin piirroksen äitienpäiväkorttiin. Vastauksena sain itseni, isoveljeni ja pikkusisareni, joista syntyi sitten nopeasti skissailtuna iloinen kortti. Hahmot piirsin koneella ja tulostin pahville, mutta muun kuvioinnin tein sitten tusseilla samoin kuin värityksen.

Alkuperäinen viivapiirros Illustratorista

Huonoko valokuva valmiista kortista, joka on samalle harmaalla pahville tehty kuin kurkikortit.

Vastaava kortti vähän erilaisilla kukilla lähti myös mummilleni, joka oli kovin tyytyväinen korttiin myös. Vaan saa nähdä miten käy sitten 80-vuosilahjapiirustuksen kanssa, jossa olen käyttänyt aiemmin jo tänne lisäämääni oksalla istuvan linnun kuvaa jatkettuna & väritettynä. Kuva siitä ehkä myöhemmin tänne myös, tosin en ole lainkaan varma, että väritys Pro-Markereilla ja Copeilla oli järkevin veto.

Starship Enterprise piparista

Pipariaskarteluni kulminoituivat tänä vuonna avaruusalukseen.

Alla kuvakavalkadi projektin toteuttamisesta.

Pipareita!

Olen viettänyt viime päivät pipariprojektien parissa. Näistä kivoin on ehdottomasti piparisen Starship Enterprisen väsääminen, mutta sivussa olen myös kokeillut kaikenlaista muuta pipariaskartelua muun muassa testaillen elintarvikevärien käyttäytymistä sokerikuorrutteelle maalattuna. Siitä siis tuloksena nämä kaksi testipiparia – ei kovinkaan pitkälle harkittua, mutta ehkä työkavereita ilahduttavaa, kun vien piparit huomenna töihin.

Molemmat piparit ovat n. 3,5cm x 10 cm, ylijäämäpalasia Enterprisesta.. josta kuvia myöhemmin!

pipari_lohikaarme

pipari_lohikaarme2

Joulukortti 2010!

Pahoitteluni heille, joiden luukusta kortti kolahtaa, kun nyt paljastan kuvan huisin paljon ennen joulua.

Tämän vuoden joulukorttiaskartelujen idea hyppäsi ihan odottamatta päästäni ja olenkin sangen tyytyväinen edukatiiviseen lähestymistapaan. Ajattelin ensin lähettää ihmisille A4-kokoisen askartelutehtävän, mutta skannaamisen, värittelyn ja koetulostuksen jälkeen postikorttikokoinen versio kuvasta tuntuikin huomattavasti kivemmalta.

Tein kortista itselle yksipuoleisen version, jossa oli tekstejä myös heti kortin etupuolella ja äitini käyttöön lähti tämä kaksipuoleinen. Alla esimerkit kummastakin.

joulukortti_taitettu

joulukortti_porolla

joulukortti_tontulla

Kaikki alkuperäisesti siis koossa A4, viivapiirrokset 0,5mm Uni-Ball mustekynä, väritys Photarissa, tekstaus 0,1mm Copic.

Mummo!

Vaikka keskeneräisten töiden esittely ei varmastikaan ole aina ihan kaikista fiksuinta, täytyy nyt päivittämisen ilosta lisätä ensimmäinen väritetty mummoluonnos, jota yritin väkertää mummopuolen 90-vuotispäiväkorttia varten. Näköisyyttä ehkä pikkaisen on, mutta jotenkin piirroksessa en pystynyt saamaan silmiä ihan oikeanlaisiksi.

Kuva kaipaa myös ehkä vielä pikkaisen huolittelua reunojen osalta ja niihin varmaan yritänkin piirtää ehkä jotain täysin erinäköistä elementtiä – jos nyt naama menee ylemmän tason tarkistajan tiukan seulan läpi ja jää aikaa tuunailla muutakin kuin tylsä paspis ympärille.

hellimummo

Alkuperäinen A5, lyijäriluonnos, värejä Photarissa. Suuntana 10×15 postikortti.

Edit – muutamaa tuntia myöhemmin:

Koska suurvisiiri hyväksyi kuvan, pääsi se jatkokäsittelyyn. Muistin myös itse mummon pitävän kukista, joten niillä hahmon ympäröiminen tuntuikin aika luonnolliselta.

Tässä siis valmis kortti, huonossa valaistuksessa!

helli_kortti_Valmis