Aihearkisto: askartelu

Ristipistellen arkistojen aarteita

 

Unohdin ihan postata tämän ehkä hauskimman askartelun viime vuodelta ja pakko se on esitellä: Innostuin pitkästä aikaa ristipistoista pistellessäni kasaan äidilleni antamaani kännykän kuorta ja halusin toteuttaa jo pidemmän aikaa mielessäni olleen ajatuksen avaruusaluksen ristipistelystä.

Koneeni arkistoissa makaili vanhoja Windows-kuvakkeita pikselimuotoisista Star Trek -avaruusaluksista, ja hieman soveltamalla sain väkerrettyä niistä itselleni ohjeen ristipistoihin.

Suurin harmi oli huonot kirjontalangat, jotka katkeilivat alkuvaiheessa niin paljon, että jouduin hankkimaan suurimman osan sävyistä uudelleen. Halpaa ei kannata ostaa, langoissakaan.

Valmiin työn annoin trekkieystävälleni joululahjaksi kolikkokukkaron muodossa. Toivottavasti on ollut käyttöä!

enterprice_ristipisto

enterprice_kukkaroPS. Alkuperäiset ikonit näyttävät löytyvän tällä hetkellä Iconfactoryn sivuilta. Kiitos Google image search, jolla löysin setin alkuperän vuosien etsinnän jälkeen.

Jouluaskarteluja II

Jouluaskartelut eivät loppuneet suinkaan kalenterin ompeluun! Tässä kootusti väkerryksiä joulukuulta:


jouluaskartelutLaminoidut Neko-porokoira-kirjanmerkit toimivat joulukortteina ja pakettikortteina tänä jouluna.

jouluaskartelut2Joulukorttirintamalla oli kuitenkin hieman hoppua, joten osa korteista oli kaupasta hankittuja, tosin WWF:n kortteihin joulufiiliksen sai tuunaamalla eläimille huopaiset tonttulakit.

joulumato_2013
Joulumato joulun tuo… violetti lohikäärme sai korttimuotoon tuunattuna myös vielä glittertarroja seurakseen. Näitä kortteja ei silti tullut tehtyä kovinkaan montaa.
Väritys kuvassa Copiceilla

lahjakortti Siskon joululahja oli lahjakortti, jossa lupasin koota vastavalmistuneelle keskeisiä keittiötarvikkeita.

lahjakortti2Kun askarteluaikaa varsinaisiin joululahjoihin ei hirveästi ollut, tässä on skissailussa lahjakorttikuva Casa Nekon kokkaus- & kakkupalveluihin. Kuva päätyi tarraksi lahjakorttieni kanteen.

neko_kuusi Yksi joulukorttikuva oli koira ja kuusi. Tässä väritys myös Copiceilla.

ikkuna1 ikkuna2Työpaikallani oli oman työpisteen joulukoristelukilpailu, johon osallistuin piirtelemällä työpöytäni viereiseen ikkunaan joulumaiseman Granitista ostamallani tussilla.

bubblebobbleViimeisenä vaan ei vähäisimpänä kokeilin tehdä pikselitaidetta Hama-helmillä Bubble Bobble pelistä. Tämä hahmo lähti lapsuudenystäväni synttärikortin koristeeksi

 

Joulun ajan askartelua

Tilaustyönä tänä vuonna pääsin askartelemaan kummipojalle joulukalenteria. Onneksi kaapeissa on kuutiometreittäin hauskoja kankaita, joista kalenterin tilkut sai kasattua. Numerot on tehty silitettävällä kalvolla, jota sai kyllä silitellä aika paljon yli ohjeaikojen, jotta se tarttui pohjamateriaaliin.

Lopputulos on kuitenkin sangen hauska – vaikkakin kuvassa värit ovat hieman haaleammat kuin todellisuudessa.

numerotLeikkasin osan numeroista aukkoina, jotta ne erottuivat kirjavilla kankailla. Sen lisäksi aukoista sai numeroita sitten muihin luukkuihin.

kalenteritaskut

Väliasettelu oli tarpeen, mutta antoi vähän väärän kuvan myös pussien koosta – jokaisesta lähti reunoista 1-1,5cm kun reunoihin teki taitokset.

kalenteriompelu

24 pussia, jokaisessa kaksi saumaa. Suht pitkään sai ompelukone laulaa.

kalenteri

Valmis kalenteri vaatii vielä yläreunaan pahvikaistaleen tai riman pitämään kalenterin suorana. Vaihtoehto on käyttää kalenteria essuna tai kietoa sen kartion ympärille.
Kokoa kalenterilla on n. 50x55cm.

Syksyn tuotoksia

Osallistuin Varustelekan tuunauspajaan, jossa tehtiin galaksikankaita akryyliväreillä tuputtaen. Kankaasta pitäisi vielä ommella jotain hauskaa.

paletti

galaksi

Ja iltapuhteina kirjailin ristipistoilla iPhonen kuoren – yllättävän aikaa vievää puuhaa, mutta kuoren saaja oli varsin tyytyväinen.

ristipistokuori

Kortteja

Viime vuotiset joulukortit noudattivat koirateemaa, sillä otus oli aika keskein mm. ajankäytöllisesti. Tein joulukorteista valkeita, harmaita ja sinisiä versioita.

Myös työkaverini farewell-kortti syntyi askarteluna. Materiaaleina keltaista pahvia ja valkeaa, vähän paksumpaa kopiopaperia. Lopputulos oli talvisen pirteä ja yllättävän kiva, kun kuitenkin hain pientä kolmiuloitteisuutta korttiin ja ideointi-&toteusaikaa ei ollut puolta tuntia pidempään.

Susihukan herkkunurkka

Osallistuimme marraskuun Ravintolapäivään kahden ystäväni ja pikkusiskoni kanssa. Pidimme pieniä makeita tarjonneen Susihukan Herkkunurkan auki kolme tuntia veljeni perheen ikkunasta, ja oli huisin kivaa!

Ravintolan ideana oli myös tarjota visuaalisesti kiva kokemus ja syksyn piirtelyissä paperille tallentunut susihukka sai superihkuhetkellä toimia inspiraationa logoon.

Tarjolla oli herkullisia kakkutikkareita

Talon rappukäytäviin jaettiin ilmoituksia tulevasta tapahtumasta.

Neko auttoi henkilökunnan asustemallina

Logo näkyi kahvilan tuotelistoissa, hinnastoissa, ständissä ja Lauran askartelemassa lippunauhassa.Kuvassa säädämme asioita paikoilleen.

Ravintolapäivä meni aivan putkeen ja kaikilla oli hauskaa sateisesta säästä huolimetta. Voi siis olla, että susihukka herää talviuniltaan taas keväisen Ravintolapäivän tullen.

Pehmokoira

Nyt syksyllä kummilapseni leikki viikon tai kaksi Punahilkkaa teatteriesityksen innoittamana ja vanhempieni koira päätyi suden rooliin leikeissä. Koska lapsen  lelurepertuaarista selkeästi puuttui koira, päätin valmistaa pienen pehmokoiran joululahjaksi. Hain aussimaista ulkonäköä – inspiraationa oma koirani, joka oli ehkä hieman pörheässä kunnossa vielä ennen jouluista trimmausta – ja näin syntyi koirapehmo Aatto.

Tein ensimmäisen version kangasliiduilla valkoselle puuvillakankaalle, mutta mm. valopöydän puuttuessa (ja muita tekosyitä) huomasin, että kääntöpuolen piirtäminen oli yllättävän hankalaa. Lelun toisessa ja lopullisessa iteraatiossa käytin ruskeaa kangasta ja kangastussia. Siinä kääntöpuolella on vain musta kangas.

Alla olevissa kuvissa esiintyvät tussilla piirretty malli, silityksen alla oleva kangasliitupiirros, vertailussa olevat valkea ja ruskea versio, ja viimeisenä valmis ommeltu koira.

Valkoinen versio odottaa vielä ompeluaan, sillä littanassa muodossa se vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin täytettynä.  Otuksen nimeksi voisi tulla Proto! Ompelukoneen alle Proto pääsee, kun vain keksin sopivan loppusijoituspaikan.. krhm… kodin sille.

Laserleikkuria ja vinyylitarraa

Eilen koulussa päästiin käymään Aalto Fablabissa ja askartelemaan oma projekti.
Meidän pienryhmä (viisi daamia) lähti miettimään ensin korvakorua, josta sitten tulikin koristehärpäke, joka tehtiin vinyylitarralle ja laserleikkurilla 3mm paksuiselle vanerille. Aikarajana oli 2,5h kokonaisuudessaan koko luokallemme, joten ensimmäiset setit saatiin tehtyä ehkä jopa alle tunnissa, niin että kaikki osallistuivat suunnitteluprosessiin ja jokaisen itse paperista leikkelemä paperilumihiutale ikuistui yhteiseen tuotokseen.

Oli muuten niin siistiä ja hauskaa, että ei mitään rajaa! Tässä alla kuvia tuotoksistamme.

Fablabissa on muuten avointen ovien päivä kaikille miltei joka tiistai. Sine siis kokeilemaan omia projekteja!

Villin lännen synttärikortti

Hopsista.. niin sitä työkiireet ryöstivät meemintekoajat ja aikaa seuraavien osien piirtelyyn ei ole ollut. Ehkä tekosyynä mainittakoon hankalat aiheetkin vieläpä!

Mutta koska kaverin synttärit ovat pakottava piirtely-&askartelutarpeen aiheuttaja, tässä eilisillan piipertely. Synttärisankarin bileet olivat siis Lännen bileet -teemalla ja sama aihe inspiroi myös kortin. Kolmiuloitteisuutta olisin ehkä mielelläni toteuttanut jotenkin muutenkin kuin vain liimailemalla asioita päällekäin paksun kaksipuoleisen teipin avulla, mutta nyt tuo oli helpoin vaihtoehto. Hukkasin tosin lahjakkaasti jonnekin suuren tuollaisen vaahtomuoviteippiarkin askarrellessani ja toivottavasti se löytyy pian, sillä moniuloitteisuutta olisi kiva rankentaa enemmänkin.

Nyt on alkamassa myös syntymäpäivä-juhlapäivä-kausi äitenpäivineen, joten varmasti (=toivottavasti) nyt tulee aktivoiduttua myös tällä askartelupuolella aika huolella.

Rapia A5, akvarellipaperi & sekatekniikka feat. lyijykynä, vesiliukoiset puuvärit, puuvärit, akvarellit, peitevärit, copicit ja iso kasa tarroja.

Viiksiä! Viiksiää! Viiksiä!

Kuten vähän jo lupailinkin, tässä vielä jouluaskarteluistani viimeiset eli viiksiheijastimet! Oij, olen niin innoissani näistä – samoin kuin heijastavasta leukaparrasta – ja näitä on ollut huisin kiva nykertää kasaaan. Viikset kiinnittyvät takana olevalla koruneulalla ja ovat kuvissa kiinnitettyinä Marimekon tehtaanmyymälästä pelastamiini Jokapoika-kuosillisiin kauppakasseihin. Näillä keleillä viiksiä voi myös näppärästi käyttää kaulaliinaan kiinnitettynä, jos omat viikset jäävät huivin taakse!

Tämä ensimmäinen viiksipari pääsi jo joulutervehdyksenä maailmalle.

…mutta pari muuta kassia, leukaparta sekä kuvasta puuttuvat riippuviikset odottavat vielä uutta kotiaan.